Punajuurigratiinin juju on siinä, että yhdistin punajuuren kaveriksi perunaa. Lopputulos on huomattavasti miellyttävämmän, pehmeämmän makuinen kuin pelkästä punajuuresta tehty paistos

Ripotan granolaa mieluiten paksun jugurtin päälle ja lisään aina uuden kerroksen syömisen edetessä. Turkkilainen jugurtti ja erityisesti Bulgarian jugurtti maistuvat mielestäni granolan kanssa. Sekoitan granolaan kuivattuja marjoja tai hedelmiä, mutta jotain tuorettakin jugurtin yhteyteen kaipaa. Marraskuusta aina helmikuulle saakka saa kaupoista granaattiomenaa, joka sopii granolan ja jugurtin raikasteeksi loistavasti.

Kun keitän sieniliemen, en lisää siihen mitään muuta kuin sieniä, jotta liemi sitten palvelee mahdollisimman monipuolisesti. Edes suolaa ei sieniliemi tarvitse silloin, kun käytän sitä korvaamaan osan vaikkapa sipulikeiton tai riistapadan liemestä. Lisäänhän tiiviiksi keitetyn sieniliemen ikään kuin mausteen tavoin, kuten käytetään myös murskattuja, kuivattuja sieniä antamaan ruokaan täyteläistä makua.

Kasviksissa kiehtoo moni asia, eivät vähiten upeat värit kasvisten vaihtelevan muotokielen ohella. Eriväriset juurikkaat, kuten kelta- ja raitajuuri, sekä monen väriset porkkanat ovat jo tuttuja, mutta olin todella ilahtunut, kun sain kokeiltavaksi sinisiä ja punaisia perunoita. Vaaleiden ja keltaisten pottujen lisäksi löytyy lajikkeita, joiden väri on vahvan sininen, violetti tai punainen.

Ruusukaalien kypsentäminen kokonaisina vaatii taitoa, etteivät uloimmat lehdet kypsy liikaa sydänosan jäädessä helposti liian kovaksi. Paloiteltuina tai irroteltuina lehtinä saa tasaisesti kypsyneen tuloksen, mutta kokonaisten käsittelyyn on oma niksinsä.