Sipulipiirakka sopii mielestäni oikein hyvin leivottavaksi galetten tapaan suoraan pellille. Tällä kertaa nopeutin valmistusta varaamalla valmiin, suolaisen piirakan leipomiseen tarkoitetun, pakastetun taikinan. Täytteeseen valitsin sekä kelta- että punasipuleita ja lisäksi pari pulleaa valkosipulinkynttä. Punasipuli on keltasipulin punakuorinen muoto. Sen kaunis väri täydentää hienosti keltasipulia.

On siis aika kirjata ylös vuodesta toiseen hieman hioutunut ohjeeni. Joulun maku tulee siitä, että käytän nesteenä pienen määrän glögijuomaa, johon keitän vielä lisämakua kanelitangosta ja joskus lisään muitakin kokonaisia glögimausteita. Jäädykkeeseen nestettä tarvitaan desilitran verran, joten lisää glögijuomaa, jos sitä keitettäessä on haihtunut.

Nyt juuresten kulta-aikana, kun mennään kohti joulua, sain toiveen kehittää juuripersiljasta jotain uutta joulupöytään.

Kokeilun tuloksena kirjasin muistiin juuresterriinin ja juuressoselaatikon ohjeet, olkaapa hyvät!

Ostan leipäjuuston valmiina kaupasta. Lämmitettynä se houkuttaa monesti enemmän kuin jääkaappikylmänä. Kuumennetun paistoksen pinnan saatan maustaa kardemummalla, joka sopii loistavasti leipäjuustoon varsinkin, kun paistos tarjotaan kahvin kanssa. Kaneli ei itseäni leipäjuuston maustajana viehätä, vaikka sitä näkee kyllä käytettävän - makuasia, josta ei sovi kiistellä.

Ei juuripersilja mikään nykyajan keksintö ole. Se tuli Suomeen jo 1600-luvulla 30-vuotisesta sodasta palaavien sotilaiden mukana. Se vain unohtui välillä ja on tehnyt nyt uuden paluun. Minusta juuripersiljalla on paikkansa liemissä ja keitoissa, padoissa ja paistoksissa. Se sopii Pohjolan keittiön makumaailmaan luontevasti. Koska tunnistan juuripersiljassa hienostunutta mausteisuutta, suosittelen sitä paahdettavaksi uunissa joko itsekseen tai muiden kasvisten joukossa.