Caldo verde on hyvin yksinkertainen ja herkullinen keitto. Portugalissa keiton perunat soseutetaan joko kokonaan tai osittain ennen muiden ainesten lisäämistä. Keittoa nautitaan juhlapöydän alkuruokana esimerkiksi häissä ja joskus yöpalana. Suomessa lehtikaali-perunakeitto maistuu milloin vain.

Palasin tänä aamuna matkatunnelmiin, kun paistoin Ahvenanmaan ehkä tutuimman herkun eli Oolannin pannukakun. Sen voi tehdä joko mannapuuroon tai riisipuuroon. Perinteisesti pannukakun kanssa tarjotaan luumukiisseliä ja paksua kermavaahtoa, jota paikalliset kutsuvat nimellä ”snömos”.

Kääryleisiin tarvitsin vain lehdet. Pitkät lehtiruodit voi nauttia parsan tapaan kastikkeen kanssa tai gratinoida. Ne voi myös paloitella, keittää hetken aikaa ja pakastaa. Varsiosat sopivat keittoihin, pata- ja vuokaruokiin.

Teen kaalilaatikon hieman toisin kuin monet muut, niin, että tuoksu, väri, maku ja suutuntuma ovat omasta mielestäni herkullisia. Kaalilaatikostani ovat pitäneet kaikki, joille olen sitä vuosikymmenten ajan tarjonnut, myös pienet lapset.

Tafelspitziin tarvittavaa, kolmionmuotoista, makurasvapäällysteistä naudan takapuolta eli ulkofileen vierestä leikattua lihapalaa ei ihan joka kaupasta ole Suomessa aiemmin saanut, mutta jo jonkin aikaa sitä on ollut myynnissä picanha-nimisenä grillipaistina. Reseptikokeiluani varten hankin black angus -rotuisen naudan picanha-paistin Hakaniemen hallin Reinin lihasta. Myös isot suomalaiset lihafirmat tuotetta pakkaavat. Ensikokeiluuni ostin tavallista naudan kulmapaistia ja ulkopaistikin kuulemma käy. Kattilaan kannattaa lisätä paistin kaveriksi pari ydinluupalaa.